Unen aikana annettavan hoidon noudattaminen

Seuraukset siitä, jos hoitoa ei noudateta

CPAP-hoito on osoittautunut tehokkaaksi, mutta hoitoon sitoutuminen voi olla haastavaa. Hoidon noudattamatta jättämisen on havaittu olevan tärkein tekijä, joka vaarantaa hoidosta mahdollisesti koituvat hyödyt. Aivan viime aikoihin asti on ollut epäselvää, kuinka monta tuntia CPAP-hoitoa tarkalleen vaaditaan hyötyjen saamiseksi. Tutkimuksissa on osoittautunut enenevässä määrin, että koska vähäinenkin CPAP-hoidon käyttö on parempi kuin jos sitä ei ollenkaan käytetä, suurimmat siitä saadut hyödyt korreloivat sen käytön suurimpien käyttötuntimäärien kanssa.

Kuolemaan johtavia ja muita kuin kuolemaan johtavia sydän- ja verisuonitautitapahtumia koskevaa kirjallisuutta on vähän. Tämänhetkisen tiedon mukaan jopa yhden tunnin mittainen CPAP-laitteen käyttö voi parantaa tuloksia, ja selkeästi parempia tuloksia saadaan yli 4–6 tunnin käytöllä.1

Verenpaineen alenemista on tutkittu enemmän, ja kuudesta tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella potilaiden on käytettävä CPAP-laitetta vähintään neljä tuntia yössä, jotta paranemista olisi havaittavissa. Jos laitetta käytetään kauemmin kuin viisi ja puoli tuntia yössä, saadaan aikaan suurempaa verenpaineen alenemista.2-6

Voimakas uneliaisuus päiväsaikaan näyttää parantuvan jopa sillä, että laitetta käytetään öisin kahden ja puolen tunnin ajan. Useat tutkimukset tukevat olettamusta, että CPAP-laitteen pidemmän käyttöajan lineaarinen annosvaste saa aikaan suurempia paranemisia7-10. Tutkimukset osoittavat, että kognitiiviset toiminnot, kuten muisti, uneliaisuuden toiminnalliset tulokset ja toiminnallisuus, voivat vaatia vähintään kuuden tunnin käyttöä yössä ennen kuin paranemisia on nähtävissä.11,12

Keinoja parantaa hoidon noudattamista

CPAP-laitteen käyttöä voidaan valvoa tarkasti sen tallentamien tietojen perusteella.13 Jos potilaan hoitoon sitoutuminen on heikkoa, sitä voidaan yrittää parantaa seuraavilla keinoilla:

  • Lisätään potilaan tietämystä uniapneasta ja CPAP-hoidosta painetun materiaalin, videoiden, verkkosivustojen ja keskustelujen avulla. 14
  • Käytetään tukiryhmiä, vertaistukihenkilöitä ja varmistetaan, että potilaalla on läheisten tuki.15
  • Lisätään hoitavan yksikön tarjoamia tukipalveluja, kuten enemmän tapaamisia lääkärin tai hoitajan kanssa, puhelinneuvontaa ja seurantakäyntejä.15,16,17,18
  • Voidaan käyttää langatonta etäseurantaa, jonka avulla voidaan etänä valvoa potilaan hoitoon sitoutumista ja puuttua siihen tarvittaessa.18
  • Psykologiset keinot, kuten kognitiivinen terapia, sekä rentoutushoito voivat auttaa potilaita pääsemään eroon maskin käyttöön liittyvistä ahdistavista tuntemuksista.15
  • Parannetaan maskien mukavuutta ja käytetään mahdollisimman vähän häiritsevää maskimallia tai -kokoa.
  • Poistetaan laitteiston käytöstä aiheutuvat sivuvaikutukset. Yleisimmin valitetaan nenän ja suun kuivumisesta, nenäoireista ja liian korkeiden paineiden aiheuttamasta epämukavuudesta. Näitä voidaan usein poistaa liittämällä laitteistoon lämminvesikostutin, käyttämällä automaattisesti säätyvää (AutoSet) laitetta, jolloin mediaanipaineet pysyvät matalampina, tai käyttämällä EPR-toimintoa, joka alentaa painetta uloshengitysvaiheessa.
  • ResMedillä on uniapnealaitteita, joissa on lukuisia lisätoimintoja, jotka tukevat PAP-hoidon parempaa noudattamista. Sellaisia ovat mm. älykäs kostutin ja sen kanssa käytettävä lämmittävä hengitysletku, mukautetut algoritmit ja hiljaisempi laite.

Viitteet

  • 01

    Campos-Rodriguez F, Pena-Grinan N, Reyes-Nunez N, et al. Mortality in obstructive sleep apnea-hypopnea patients treated with positive airway pressure. Chest 2005;128:624-33.

  • 02

    Barbe F, Duran-Cantolla J, Sanchez-de-la-Torre M, et al. Effect of continuous positive airway pressure on the incidence of hypertension and cardiovascular events in nonsleepy patients with obstructive sleep apnea: a randomized controlled trial. JAMA 2012;307:2161-8.

  • 03

    Montesi SB, Edwards BA, Malhotra A, Bakker JP. The effect of continuous positive airway pressure treatment on blood pressure: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Journal of clinical sleep medicine : JCSM : official publication of the American Academy of Sleep Medicine 2012;8:587-96.

  • 04

    Duran-Cantolla J, Aizpuru F, Montserrat JM, et al. Continuous positive airway pressure as treatment for systemic hypertension in people with obstructive sleep apnoea: randomised controlled trial. BMJ 2010;341:c5991.

  • 05

    Marin JM, Agusti A, Villar I, et al. Association between treated and untreated obstructive sleep apnea and risk of hypertension. JAMA 2012;307:2169-76.

  • 06

    Barbe F, Duran-Cantolla J, Capote F, et al. Long-term effect of continuous positive airway pressure in hypertensive patients with sleep apnea. American journal of respiratory and critical care medicine 2010;181:718-26.

  • 07

    Barnes M, Houston D, Worsnop CJ, et al. A randomized controlled trial of continuous positive airway pressure in mild obstructive sleep apnea. American journal of respiratory and critical care medicine 2002;165:773-80.

  • 08

    Stradling JR, Davies RJ. Is more NCPAP better? Sleep 2000;23 Suppl 4:S150-3.

  • 09

    Engleman HM, Kingshott RN, Wraith PK, Mackay TW, Deary IJ, Douglas NJ. Randomized placebo-controlled crossover trial of continuous positive airway pressure for mild sleep Apnea/Hypopnea syndrome. American journal of respiratory and critical care medicine 1999;159:461-7.

  • 10

    Antic NA, Catcheside P, Buchan C, et al. The effect of CPAP in normalizing daytime sleepiness, quality of life, and neurocognitive function in patients with moderate to severe OSA. Sleep 2011;34:111-9.

  • 11

    Weaver TE, Maislin G, Dinges DF, et al. Relationship between hours of CPAP use and achieving normal levels of sleepiness and daily functioning. Sleep 2007;30:711-9.

  • 12

    Zimmerman ME, Arnedt JT, Stanchina M, Millman RP, Aloia MS. Normalization of memory performance and positive airway pressure adherence in memory-impaired patients with obstructive sleep apnea. Chest 2006;130:1772-8.

  • 13

    Schwab RJ, Badr SM, Epstein LJ, et al. An Official American Thoracic Society Statement: Continuous Positive Airway Pressure Adherence Tracking Systems. The Optimal Monitoring Strategies and Outcome Measures in Adults. American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 2013;188:613-20.

  • 14

    Chervin RD, Theut S, Bassetti C, Aldrich MS. Compliance with nasal CPAP can be improved by simple interventions. Sleep 1997;20:284-9.

  • 15

    Smith I, Nadig V, Lasserson TJ. Educational, supportive and behavioural interventions to improve usage of continuous positive airway pressure machines for adults with obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2009:CD007736.

  • 16

    Hoy CJ, Vennelle M, Kingshott RN, Engleman HM, Douglas NJ. Can intensive support improve continuous positive airway pressure use in patients with the sleep apnea/hypopnea syndrome? American journal of respiratory and critical care medicine 1999;159:1096-100.

  • 17

    Lewis KE, Bartle IE, Watkins AJ, Seale L, Ebden P. Simple interventions improve re-attendance when treating the sleep apnoea syndrome. Sleep 1999;2006(7):241-7.

  • 18

    Coma-Del-Corral MJ, Alonso-Alvarez ML, Allende M, et al. Reliability of telemedicine in the diagnosis and treatment of sleep apnea syndrome. Telemedicine journal and e-health : the official journal of the American Telemedicine Association 2013;19:7-12.

Lisää artikkeleita